IKAALISTEN IHME - seurahistoriaa "lyhyesti"

Kesäkuun 30. päivänä 2008 tuli kuluneeksi 100 -vuotta siitä kun Ikaalisten kauppalan soittopaviljonkiin kokoontui joukko nuoria perustamaan Ikaalisten ensimmäistä urheiluseuraa – Ikaalisten Tarmoa. Ikaalisten Tarmo toimi vuosina 1908-1976 yleisseurana harrastaen vuosien saatossa miltei kaikkia mahdollisia urheilulajeja, joita paikkakunnalla ylipäätään voitiin toteuttaa. Yleisurheilua, hiihtoa, luistelua, potkupalloa ja jopa potkukelkkailua. Vuonna 1922 Ikaalisiin perustettiin koko pitäjää käsittävä urheiluseura Ikaalisten Urheilijat, johon Tarmokin  liittyi alaosastona. Samana vuonna Tahko Pihkala loi ensimmäiset pesäpallon säännöt ja siitä lähtien myös Ikaalisissa on kansallislajiamme harrastettu. Kansallispelimme pesäpallon ensimmäisenä vuotena 1922 Ikaalisista oli kokoonpantu kova joukkue, joka hätisteli valtakunnan mestaruusmittelöissä kärkipaikkaa, häviten kuitenkin välierissä Helsingin Pallonlyöjille 9-5. 1930-Iuku oli Tarmon toiminnassa pesäpallon voimistumista ja laajenemista paikkakunnalla. Pesäpallojaoston johtajana ja neuvojana toiminutta Arno Soldania voidaan pitää ikaalislaisen pesäpalloilun sieluna ja eteenpäinviejänä. Vuosisadan puolivälin yhtenä Ikaalisten pesäpalloilun kantavana voimana oli Heikki Eränen. Hän heilutti haapapuuta Tarmon ja IU:n edustusjoukkueissa kunnioitettavat 30 vuotta. Antti Ylistalon kanssa he muodostivat legendaarisen Kovanen&Pakkanen kaksikon. Tämäkin tarina on kerrottu Tarmon 100-vuotis historiikissa. Paljon Erästä huonommaksi pelivuosien määrässä ei jäänyt myöskään 60-80 lukujen legenda Aulis Salmi. Menestyksen pohjaa luotiin 70-luvulla, Tarmosta pesäpallon erikoisseura 1970-luvun alkupuolisko oli edustusjoukkueen nousua kohti maakunnallista huippua. Samoihin aikoihin Seppo Lemola aloitti tyttöpesäpalloilun Ikaalisissa ja Markku Läh­teenmäki jatkoi tuota työtä menestyksekkäästi vuodesta -82 alkaen. Vuonna 1976 todettiin, että Ikaalisten Urheilijoissa ei enää ollut tilaa laajentuneen pesäpallotoiminnan kehitykselle. Seuraavana vuonna 1977 perustettiin pesäpallon erikoisseura Ikaalisten Tarmo. Erikoisseuran puuhaihmisiä olivat Jussi Alppi, Markku Lähteenmäki, Seppo Lemola, Antti Rajamäki, Pekka Salomaa, Kari Salo ja Jouko Laaksonen. Naistoimikunta oli mukana alusta alkaen Irja Suramon, Marja Lähteenmäen, Aira Ylistalon, Tuula Rajamäen ja Brita Lammisen aktiivisen toiminnan myötä. 80-luvulla syntyi "Ikaalisten ihme" - miehet ja naiset yhtä aikaa mestaruussarjassa Tarmo aloitti heti määrätietoisen nousun kohti valtakunnallista huippua, sillä seuran johto oli ennakkoluulottomasti asettanut sen tavoitteeksi toiminnalleen. Vuonna 1980 miesjoukkue nousikin mestaruussarjaan. SM-sarjassa olo jäi kuitenkin pikavisiitiksi ja Tarmo haki uudelleen vauhtia juuri perustetusta ykkössarjasta. Kaudelle 1982 Tarmon miesjoukkue nousi jälleen mestaruussarjaan. Samana vuonna myös Tarmon nuore­kas naisjoukkue nousi mes­taruussarjaan. Käytännössä se oli tyttöjoukkue, sillä keski-ikä joukkueessa oli hulppeat 14 vuotta. Valtakunnan tasolla pikkukaupunkien molempien joukkueiden nousu pääsarjaan oli merkittävä; puhuttiin Ikaalisten ihmeestä. Miesten pelaaminen mestaruussarjassa päättyi kaudella 1983  ja seu­raavat kaksi kautta pelattiin ykkössarjassa ja 80-luvun loppu ja 90-luvun alku suo­mensarjassa. Kausi 1993 oli jäl­leen Tarmon miesjoukkueen menestysaikaa, sillä pelattiin jälleen ykkösessä. Tarmon rahkeet eivät kuitenkaan riittäneet sarjapaikan uusintaan, vaan putoaminen suomensarjaan oli tosiasia. Tällä tasolla pelattiin vielä jokunen vuosi, kunnes miespesäpallotoiminta siirtyi telakalle vuosiksi. Miesten uusi nousu orastaa Kaudella 2006 Tarmon miehet pelasivat suomensarjassa ja sen jälkeen pelattiin muutama vuosi maakuntasarjassa. 2009 Tarmon miesjoukkue loi uutta nostetta ikaalisten pesäpallolle pelaamalla suomensarjassa vahvan kauden päätyen lopulta tiukassa länsilohkossa jopa nousukarsintoihin. Myös yleisö alkoi palata katsomoon. Katsojalukumäärä oli lohkon suurimpia. Otelut saivat usein noin 200-300 katsojaa. Matkaa huippuvuosiin oli toki melkoisesti. Kaudelle 2010 joukkue vahvistui entisestään mm. KaMan kanssa tehdyn farmisopimuksen avulla. Kaudella 2011 Tarmo jatkoi superiin nousseen Kankaanpään Mailan farmijoukkueena ja voitti länsilohkon runkosarjan ja pelaa lohkonsa finaalissa taistellen nousumahdollisuudesta ykköspesikseen. Joukkueella on hyvä runko kokeneita ja sitoutuneita pelaajia ja useita nuoria kehittymässä. Tarmon runkosarjassa tekemät 327 juoksua kertovat joukkueen lyöntivoimasta - Tarmo Takoo! Tarmon naisten menestys muistetaan ympäri Suomen Naisten puolella saavutukset ovat olleet merkittäviä, SM-mitaleja on tullut roppakaupalla. B-tytöt saavut­tivat SM-kultaa ja hopeaa sekä kaksi pronssi mitalia. C-tytöt voittivat kaksi SM-kultaa. Kasvatustyö tuotti tulosta ja Tarmon naisjoukkue olikin 80-luvun lopun hallitsijajoukkue Suomen naispesäpallossa. Tarmon tytöt kuuluivat pesäpallon eliittiin 14 perättäistä kautta, jona aikana saavutettiin neljä mestaruutta, kolmena perättäisenä vuonna kahdek­sankymmentäluvulla sekä vii­meisin muttei vähäisin vuonna 1991. Mitalisaldoon voidaan liit­tää myös yksi hopea ja kaksi pronssia. Vielä 80-luvulla pelatussa Suomen Cupissa nostivat cup-kannun ikaalilaiset kädet kolmasti. 90-luvulla E-tytöt saavuttivat yhden SM-pronssin sekä samat tytöt kahta vuotta myöhemmin D-ikäisinä hopeaa. Viime vuosien parhaana junnusaavutuksena oli vuonna 2006 Tarmon tyttöjuniorien leirisarjan Suomen mestaruus. Menestystä on tullut myös yksi­lötasolla. Päivi Ikola (Lähteenmäki) valittiin kahdesti Suo­men parhaaksi naispelaajaksi sekä useita muita saavutuksia mm. tilastovoittoja, johtaen vie­läkin pesispörssiä. Hän oli myös ensimmäinen pesäpalloi­lija Presidentin Itsenäisyyspäi­vän vastaanotolla Linnassa. Minna Vienola (Marjamäki) valittiin vuoden lukkariksi -85 ja -87 sekä kolme kertaa Iyöjäku­ningattareksi. Katja Inkeroinen (Varis) vuoden 1988 paras naispelaaja sekä kausien 1987­ 1988 paras etenijä ja tehopelaaja. Päivi Kerola (Virtanen)  oli vuoden -90 tehopelaaja. Pesä­pallon Itä-Länsi otteluissa on nähty useita Tarmon naisia, heistä osa moneen kertaan, muodostaen lännen rungon. Lännen joukkueen riveissä myös Markku ”Liki” Lähteenmä­ki oli lähes vakiokalustoa, toi­mien pelinjohtajana, joukku­eenjohtajana ja valitsijana usean vuoden ajan. Markku valittiin myös kaksi kertaa vuoden pelinjohtajaksi ja vuonna -87 SVUL:n Hämeen piirin valmentajaksi. Tänäkin päivänä Likiä pidetään yleisesti naishuippupesäpallon suurimpana kehittäjänä. Tarmon naisjoukkue pysyi sarjassa viimeisen mestaruu­den jälkeen vielä viisi vuotta, sijoitukset vaihtelivat vuosit­tain. Kesällä 2006 onnistui naisjoukkue pääsemään peräti ykkössarjakarsintoihin saakka, mutta kalkkiviivoilla kompastui naapurikunnan Räpsään.Huippuvuosista on pesäpallon junioritoiminta hieman hiipunut. Syynä lienee yleinen vetäjäpula sekä esimerkkipe­laajien puuttuminen, koska edustusjoukkueet putosivat sar­joissaan alas. Myös muut kesälajit ovat vieneet paljon harrastajapohjaa pesäpallolta. Pesis kuuluu Ikaalisten kesään  Vaikka viime vuosina on pesistoiminta elänyt hieman rauhallisempaa vaihetta, niin silti joka kesä on Ikaalisten Pesispuistossa lyöty kunnareita ja otettu kärpäsiä ja varmasti näin tapahtuu myös tulevaisuudessa, sillä niin olennainen osa Ikaalisten Tarmo on Ikaalisten suvea. Joka kesä lukuisia turisteja poikkeaa kentällä muistelemassa elämyksiään kuuluisalla kentällä. Paikka on ainutlaatuinen, kuten on sen historiakin. Elokuun 2008 lopussa järjestettiin Tarmon 100-vuotisjuhlat, jossa julkaistiin myös Tarmon kauan odotettu historiikki, joka taltioi kansien väliin satavuotiaan seuran tarinan ansaitsemansa arvon mukaisesti. Uutta historiaa tehdään kuitenkin tänään, joten kannattaa olla aktiivinen ja tulla aistimaan ainutlaatuinen tunnelma Ikaalisten pesispyhätössä ja yli 100-vuotiaan seuran toiminna parissa. Uuteen nousuun tarvitaan lisää seura-aktiiveja. joko pesäpallosta tai muuten seuratoiminnasta kiinnostuneita. Tilaa oma Tarmo Takoo-historiikki paikallisesta kirjakaupasta tai seura-aktiiveilta Teksti: Jani Suomilammin alkuperäistekstiä muokannut ja uudistanut Mika Laatu