Historia

Vuosisadan vaihduttua usean urheilua harrastavan nuoren ajatuksissa oli muhimassa urheiluseuran perustamisesta paikkakunnalle. Ikaalisissa tätä suunnitelmaa ryhtyi ajamaan "tulisieluinen" kelloseppä Vilho Wuolanko. Kesäkuun 30. päivänä 2008 tuli kuluneeksi 100 -vuotta siitä kun Ikaalisten kauppalan soittopaviljonkiin kokoontui joukko nuoria perustamaan Ikaalisten ensimmäistä urheiluseuraa – Ikaalisten Tarmoa.

Tämä kokous muodostui Tarmon, Ikaalisten pitäjän ensimmäisen urheiluseuran perustavaksi kokoukseksi. Heti heinäkuun 4. päivänä seuralle ehdotettiin säännöt, jotka hyväksyttiin. Niiden ensimmäisen pykälän mukaan voimistelu- ja Urheiluseura Tarmon tarkoituksena on edistää harrastusta voimisteluun ja urheiluun Ikaalisten kauppalassa ja sen lähiympäristössä. Ja näin oli Tarmo valmis aloittamaan toimintansa.

Ikaalisten Tarmo toimi vuosina 1908-1976 yleisseurana harrastaen vuosien saatossa miltei kaikkia mahdollisia urheilulajeja, joita paikkakunnalla ylipäätään voitiin toteuttaa. Yleisurheilua, hiihtoa, luistelua, potkupalloa ja jopa potkukelkkailua. Tarmon toiminnassa oli vahvasti mukana myöskin ”henkisiä” harrastuksia, varsinkin 1940-50 luvuilla.

Vuonna 1922 Ikaalisiin perustettiin koko pitäjää käsittävä urheiluseura Ikaalisten Urheilijat, johon Tarmo myöskin liittyi alaosastona. Samana vuonna Tahko Pihkala loi ensimmäiset pesäpallon säännöt ja siitä lähtien myös Ikaalisissa on kansallislajiamme harrastettu.

Pesäpalloa pelattiin 1920-30 luvuilla Tarmon sekä suojeluskuntajärjestön joukkueilla, pallonlyönti kun oli saanut laajan harrastuksen sk-järjestön piirissä.

Kansallispelimme pesäpallon ensimmäisenä vuotena 1922 Ikaalisista oli kokoonpantu kova joukkue, joka hätisteli valtakunnan mestaruusmittelöissä kärkipaikkaa, häviten kuitenkin välierissä Helsingin Pallonlyöjille 9-5.

1930-Iuku on ollut Tarmon toiminnassa pesäpallon voimistumista ja laajenemista paikkakunnalla. 1936 saatiin pesäpallojaoston johtajaksi ja neuvojaksi Arno Soldan. Häntä voidaan pitää ikaalislaisen pesäpalloilun sieluna ja eteenpäinviejänä.

Vuosisadan puolivälin yhtenä Ikaalisten pesäpalloilun kantavana voimana oli Heikki Eränen. Hän heilutti haapapuuta Tarmon ja IU:n edustusjoukkueissa kunnioitettavat 30 vuotta. Antti Ylistalon kanssa he muodostivat legendaarisen Kovanen&Pakkanen kaksikon. Tämäkin tarina kerrataan elokuussa julkaistavassa Tarmon 100-vuotis historiikissa. Paljon Erästä huonommaksi pelivuosien määrässä ei jäänyt myöskään 60-80 lukujen legenda Aulis Salmi.

1970-luvun alkupuolisko oli edustusjoukkueen nousua kohti maakunnallista huippua. Samoihin aikoihin Seppo Lemola aloitti tyttöpesäpalloilun Ikaalisissa, jota Markku Läh­teenmäki menestyksekkäästi jatkoi vuodesta -82 alkaen ja tulokset olivat huimia, kuten nyt tiedämme.

Vuonna 1976 todettiin, että Ikaalisten Urheilijoissa ei enää ollut tilaa laajentuneen pesäpallotoiminnan kehitykselle, koska oli kyse vielä joukkueurheilusta, joka nielee pelkästään jo varoja paljon, henkisistä voimavaroista puhumattakaan. Tällöin lyöttäytyivät ikaalislaiset pesäpalloihmiset yhteen ja aloittivat keskustelun pesäpallon erikoisseurasta. Tuulta purjeisiin laitettiin nopeasti ja seuraavana vuonna 1977 pesäpallon erikoisseura Ikaalisten Tarmo oli tosiasia.

Erikoisseuran puuhaihmisiä olivat Jussi Alppi, Markku Lähteenmäki, Seppo Lemola, Antti Rajamäki, Pekka Salomaa, Kari Salo ja Jouko Laaksonen. Naistoimikunta oli mukana alusta alkaen Irja Suramon, Marja Lähteenmäen, Aira Ylistalon, Tuula Rajamäen ja Brita Lammisen aktiivisen toiminnan myötä.

Seuraavana vuonna aloitti Tarmo erikoisseurana heti määrätietoisen nousun kohti valtakunnallista huippua, jonka seuran johto ennakkoluulottomasti asetti tavoitteeksi toiminnalleen. Ensimmäinen tavoite saavutettiin vuonna 1980, jolloin miesjoukkue nousi mestaruussarjaan. SM-sarjassa olo jäi kuitenkin pikavisiitiksi ja putoaminen tapahtui juuri perustettuun ykkössarjaan.

Kauteen 1982 latauduttiin jälleen lujasti ja temppu onnistui toistamiseen; Tarmon miesjoukkue oli jälleen mestaruussarjassa. Samana vuonna myös tarmon nuore­kas naisjoukkue, voitaisiin jopa sanoa tyttöjoukkue nousi mes­taruussarjaan. Keski-ikä joukkueessa oli hulppeat 14-vuotta. Valtakunnan tasolla pikkukaupunkien molempien joukkueiden nousu pääsarjaan oli merkittävä; puhuttiin Ikaalisten ihmeestä.

Miesten kausi 1983 oli kuitenkin samanlainen pikavisiitti kuin kolme vuotta aiemmin. Seu­raavat kaksi kautta pelattiin ykkössarjassa ja kahdeksan­kymmentäluvun loppu ja yhdek­sänkymmentäluvun alku suo­mensarjassa. Kausi 1993 oli jäl­leen Tarmon miesjoukkueen menestysaikaa, sillä pelattiin jälleen ykkösessä. Taso oli kui­tenkin noussut, eikä Tarmon rahkeet riittäneet sarjapaikan uusintaan, vaan putoaminen suomensarjaan oli tosiasia. Tällä tasolla pelattiin vielä jokunen vuosi, kunnes miespesäpallotoiminta siirtyi telakalle vuosiksi. Kaudella 2006 Tarmon miehet tekivät ranskalaisen visiitin suomensarjaan, jonka jälkeen pelattiin muutama vuosi maakuntasarjassa. 2009 Tarmon miesjoukkue loi uutta nostetta ikaalisten pesäpallolle pelaamalla suomensarjassa vahvan kauden päätyen lopulta tiukassa länsilohkossa jopa nousukarsintoihin. Kaudelle 2010 joukkue on vahvistunut entisestään mm. KaMan kanssa tehdyn farmisopimuksen avulla.

Tyttöpuolella saavutukset oli­vat siis merkittäviä, SM-mitaleja tuli roppakaupalla. B-tytöt saavut­tivat SM-kultaa ja hopeaa sekä kaksi pronssi mitalia. C-tytöt voittivat kaksi SM-kultaa.

Kasvatustyö tuotti tulosta ja tarmon naisjoukkue olikin 80-luvun lopun hallitsijajoukkue Suomen naispesäpallossa. Tarmon Tytöt kuuluivat pesäpallon eliittiin 14 perättäistä kautta, jona aikana saavutettiin neljä mestaruutta, kolmena perättäisenä vuonna kahdek­sankymmentäluvulla sekä vii­meisin muttei vähäisin vuonna 1991. Mitalisaldoon voidaan liit­tää myös yksi hopea ja kaksi pronssia. Vielä 80-luvulla pelatussa Suomen Cupissa nostivat cup-kannun ikaalilaiset kädet kolmasti.

Menestystä tuli myös yksi­lötasolla. Päivi Ikola (Lähteenmäki) valittiin kahdesti Suo­men parhaaksi naispelaajaksi sekä useita muita saavutuksia mm. tilastovoittoja, johtaen vie­läkin pesispörssiä. Hän oli myös ensimmäinen pesäpalloi­lija Presidentin Itsenäisyyspäi­vän vastaanotolla Linnassa. Minna Vienola (Marjamäki) valittiin vuoden lukkariksi -85 ja -87 sekä kolme kertaa Iyöjäku­ningattareksi. Katja Inkeroinen (Varis) vuoden 1988 paras naispelaaja sekä kausien 1987­ 1988 paras etenijä ja tehopelaaja. Päivi Kerola (Virtanen) vuoden -90 tehopelaaja. Pesä­pallon Itä-Länsi otteluissa on nähty useita Tarmon naisia, heistä osa moneen kertaan, muodostaen lännen rungon.

Lännen joukkueen riveissä myös Markku ”Liki” Lähteenmä­ki oli lähes vakiokalustoa, toi­mien pelinjohtajana, joukku­eenjohtajana ja valitsijana usean vuoden ajan. Markku valittiin myös kaksi kertaa vuoden pelinjohtajaksi ja vuonna -87 SVUL:n Hämeen piirin valmentajaksi. Tänäkin päivänä Likiä pidetään yleisesti naishuippupesäpallon suurimpana kehittäjänä.

Tarmon naisjoukkue pysyi sarjassa viimeisen mestaruu­den jälkeen vielä viisi vuotta, sijoitukset vaihtelivat vuosit­tain. Kesällä 2006 onnistui naisjoukkue pääsemään peräti ykkössarjakarsintoihin saakka, mutta kalkkiviivoilla kompastui naapurikunnan Räpsään.

Huippuvuosista on pesäpallon junioritoiminta hieman hiipunut. Syynä lienee yleinen vetäjäpula sekä esimerkkipe­laajien puuttuminen, koska edustusjoukkueet putosivat sar­joissaan alas. Myös muut kesälajit ovat vieneet paljon harrastajapohjaa pesäpallolta. 90-luvulla E-tytöt saavuttivat yhden SM-pronssin sekä samat tytöt kahta vuotta myöhemmin D-ikäisinä hopeaa. Viime vuosien parhaana junnusaavutuksena oli vuonna 2006 Tarmon tyttöjuniorien leirisarjan Suomen mestaruus. Vaikka viime vuosina on pesistoiminta elänyt hieman rauhallisempaa vaihetta, niin silti joka kesä on Ikaalisten Pesispuistossa lyöty kunnareita ja otettu kärpäsiä ja varmasti näin tapahtuu myös tulevaisuudessa, sillä niin olennainen osa Ikaalisten Tarmo on Ikaalisten suvea.

Elokuun 2008 lopussa järjestettiin Tarmon 100-vuotisjuhlat, jossa julkaistiin myös Tarmon kauan odotettu historiikki, joka löi kansien väliin satavuotiaan seuran tarinan ansaitsemansa arvon mukaisesti.

JS